29.4.2010

Vappuvalmisteluja osa 2: Valkosuklaa-juustokakku `


 Tein ystävilleni vappuviemisinä valkosuklaa-juustokakun. Olen tehnyt samaisen kaakkusen lukuisia kertoja Tinan keittiössä -ohjelman reseptillä. Eräs nimeltä mainitsematon kotiäiti oli kuitenkin tällä kertaa unohtanut kauppalistansa kotiin ja ostoksista unohtui kakunpohjassa käytettävä mantelimassa... Niinpä mukailin tämän vappuisen juustokakun kahdesta eri ohjeesta ja tein kakkuun tällä kertaa murotaikinaisen pohjan.

Murotaikinapohja

125 g voita tai margariinia
1½dl sokeria
1 muna
2½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria

Vaahdota pehmeä rasva ja sokeri, vatkaa muna sekaan. Lisää jauho- ja sokeriseos ja sekoita tasaiseksi nopeasti. Levitä takina piirakkavuokaan pohjalle sekä reunoille ja esipaista pohjaa 175 asteessa noin 10 minuuttia.


Valkosuklaa-juustotäyte

150 g valkosuklaata
300 g maustamatonta tuorejuustoa
 250 g maitorahkaa
1 dl sokeria
3 munaa
1 sitruunan/limen mehu + raastettu kuori

Sulata valkosuklaa vesihauteessa. Sillä aikaa, kun suklaa sulaa, vatkaa sokeri juusto keskenään. Tämän jälkeen lisää munat ja vatkaa seosta kreemiksi. Lisää myös maitorahka vatkaten joukkoon. Yhdistä sulanut suklaa ja kreemi sekä lisää joukkoon sitruunan/limen mehu sekä halutessasi myös raastettu kuori. Sekoita ensin pari lusikallista kreemiä suklaaseen, kaada sitten suklaa kreemin joukkoon. Lisää limetin mehu ja halutessasi raastettu kuori. Kaada esipaistettuun pohjaan ja paista uunissa 175 asteessa noin 30-35 minuuttia.


Tällä ohjeella tulee melko kukkurallinen kakku, joten jos epäilee oman käden vakautta kannattaa lopputaikina kaataa vuokaan siten, että kakkunen on jo valmiiksi uuniritilällä. Itse annan kakun aina jäähtyä rauhassa uunissa, jolloin se ei "lässähdä" keskeltä, vaan pysyy tasaisen kuohkena. Ja uskotteko, että tämä herkku vie kielen mennessään! Kakun höysteeksi sopii vaikkapa marjamelba ja vapun kunniaksi kyytipojaksi lasillinen skumppaa. Kippis ja mums!

Vappuvalmisteluja osa 1: simatalkoot `

Vappuhattua myöten valmiina juhlaan :)

Tein tämä vappuna elämäni ensimmäistä kertaa simaa. Tosin tajusin laittaa siman tekeytymään vähän liian myöhään, joten meidän kotisimat taitavat olla parhaimmillaan vasta hieman vapun jälkeen. No, jatkuupa sitten juhlatunnelma pidempään :)

Tein siman Kotikokki.net-sivuilta löytämäni ohjeen mukaan ja annoin ohjeen mukaisesti valmistumisen vauhdittumiseksi siman olla huoneenlämmössä vähän pidempään, kun kerran maijamyöhäisenä lähdin simatalkoisiin. Nyt on simat pullotettuna jääkaapissa odottamassa korkkaustaan.


Tänä vuonna ostin myös testimielessä kaupan simaa yhden pullon. Yleensä kaupan simat saavat minun osaltani jäädä hyllyyn, sillä ei ole kotisiman voittanutta. Mutta Sinebrychoffin juhlasiman houkutti ostamaan pullon kiva, vähän retroileva ja pirteä ulkoasu. Teolliselle (= esanssiselle) kuitenkin maistui, joten yhden pullon litkimiseen jäi kaupan simojen testaaminen.


Tänä iltana meillä onkin sitten munkinpaistotalkoot ja lisäksi leivon juustokakun viemisiksi huomiseen juhlapaikkaamme. Odotamme jo neidin kanssa innolla mummin ja papan tänä iltana tuomaa vappuyllätystä: neidin elämän ensimmäistä folioista vappupalloa. Jännittävää... Hauskaa vappua jo vähän ennakkoon kaikille!

Päivitys:
Mummin ja papan vappupallo saapui ja se on _valtavan_ kokoinen prinsessalinna. Wau.

25.4.2010

Pelargonioiden huoltohetki


Ostin viime kesänä pelargonioita lasikuistillemme, sillä mielestäni vanhan talon lasikuistilla niitä kuuluu olla. Siinä ne kukkivat komeasti läpi kesän. Talomme lasierkkerissä tähän päivään asti talvehtineet pelargoniat saivat vihdoin uudet mullat ja isommat ruukut, samalla napsin pois tähän aikaan vuodesta liikaa energiaa vievät kukinnot.

Tämä operaatio olisi täytynyt suorittaa jo aika päiviä sitten, mutta en ole vain saanut aikaiseksi... Vaan nytpä sain! En ole mikään viherpeukalo, joten olen kovin ylpeä siitä että kukat ylipäätään ovat säilyneet hengissä kohta kokonaisen vuoden. Täytyy oikein taputtaa itseään päähän tästä saavutuksesta :)


Pistokkaita en arvannut pelargonioista lähteä klipsimään, sillä osa kukista oli jäänyt kovin pienikasvuisiksi johtuen viime syksyn kylmettymisestä. Tajusin ottaa kukat lasikuistilta sisätiloihin vähän liian myöhään ja pakkanen vei veronsa. Ehkä sitten ensi keväänä suoritan huoltotyöt oikeaan aikaan (helmi-maaliskuussa) ja leikkaan kukista pistokkaitakin, niin saan entistä enemmän kukkaenergiaa kuistille.

Siirsin kukat jo kuistille, jossa lämpötila on jatkuvasti korkeampi kuin ulkona, ja kuisti kylpee koko päivän paisteessa aurinkoisena päivänä. Täytyy kuitenkin seurailla vielä säätiedotuksia, sillä jos yöpakkasia tulee paljon, on varmasti viisaampaa ottaa kukat vielä sisätiloihin.

Erkkeri jäi nyt kovin autioksi, kun pelargoniat muuttivat kuistille. Mitähän siihen keksisi? Ei varmaan kannata kehitellä nyt remontin keskelle mitään kummempia virityksiä... :) Ja sitä paitsi kuistiasumuskin jää kukkasille väliaikaiseksi, sillä joutuvat siirtymään siitä remontin tieltä kunhan kesä lähestyy. Silloinhan ne voikin laittaa jo ulos. Kesää ja aurnkoisia päiviä odotellessa siis...

p.s. Anopille terveisiä, nyt se on vihdoin tehty! :)

23.4.2010

Leluaasi


Sain mummoni vanhan ompelukoneen, jota päätin testata heti alkuun vähän haastavammalla ompeluprojektilla. Viime vuosina ompeluni ovat keskittyneet lähinnä suorien verhosaumojen ompeluun ja niidenkin kanssa on ollut yhtä taistelua vanhan Huskystarini kanssa. Nyt jäi Huskystar mököttämään komeron nurkkaan, kun parempikuntoinen ja selkeästi yhteistyökykyisempi yksilö astui palvelukseen.

Ihastelen useasti Tilli Mössönpoika ja muita ihania -blogin kirjoittajan, Tiinan, ompelutaitoja, jotka synnyttävät persoonallisia vaatteita ja lastenleluja. Tuolta Tiinan blogista löysin linkin Ottobren sivuille, josta löytyvät kaavat sympaattiseen leluaasiin. Päätin kokeilla ja varustautua henkisesti muodottaman barbapapamöykyn syntymiseen tai jopa luovuttamiseen kesken leikin. Kaavat ja ohje olivat kuitenkin sen verran yksinkertaiset, että jopa vähän tumpelompikin ompelija onnistui. Ta daa! Aasi siitä räpellyksestä syntyi.



Täydellinenhän tulos ei ollut, vaan aasista näkee että se on itse tehty - ja niin sen kuuluukin näkyä. Aasin hännästä tuli aika kauhea, joten luultavasti punon villalangasta aasille uuden hännän ommellun hännäkkeen tilalle. Kunhan jaksan. Jos jaksan... :) Täytyy kuitenkin myöntää, että olen tästä tekeleestä aika iloinen ja ylpeänä luovutan sen tyttösen leikkeihin.

Koska olen itse itselleni asettamassa ostokiellossa, on tämä otus koottu kaapista löytyneistä kankaanpalasista, langoista ja napeista. Vaaleammat napit olisivat olleet tosi jees, mutta sellaisia ei kotinurkista tällä kertaa löytynyt.

Kiva proggis, mutta seuraavan kerran lepuutan hermojani suoria verhonsaumoja ommellen :) Kun sitten joskus kuitenkin kaivan ompelukoneen esiin vastaaviin virityksiin, muistan vahingosta viisastuneena muutaman jutun:

- haastavimmat saumat kannattaa harsia käsin ennen kuin alkaa pärryyttelemään ompelukoneella
- aasi olisi ollut helpompi tehdä, jos valitsemani kankaat olisivat olleet samanpaksuiset
- parempi vaan reilusti purkaa, kun yrittää korjata virheitä "peittelyjipoilla" tms.
- ohjetta kannattaa noudattaa, sen on joku viisaampi laatinut... ;)

22.4.2010

Kerroksia


Nyt on (remontti)mieheni palannut takaisin työmaalle muutaman sairaslomapäivän jälkeen täysissä sielun ja ruumiin voimissa, ja taas purkuhommat edistyvät. Katon ja seinälevytysten purkaminen on muuten kovin aikaa vievää hommaa, kun kaikki osaset on kiinnitetty hyvin ja hartaasti pitkillä rautanauloilla. Sitkeys palkitaan tässäkin hommassa ja pikkuhiljaa on alkanut paljastumaan talon mennyt elämä kerroksittain. Tässä muutama maistiainen historian havinasta aikajärjestyksessä vanhimmasta seinäpinnasta uusimpaan.

Tiiliseinää

Palanen tummaa tapettia. Suurin osa tästä oli poistettu, joten kokonaiskuvaa tapetin kuviosta on vaikea hahmottaa.

Vaalea kohokuvioinen tapetti

Vaaleanvihreä tapetti

20.4.2010

Tulevaa lahjontaa

Kuva: Brio, My First Set Darling

Mietimme hyvissä ajoin tyttärellemme lähestyvän 1-vuotissynttäripäivän lahjusta. Haluamme antaa lapselle jotain kestävää leikittävää, joka pysyisi ehjänä pienen leikeissä ja säilyisi pitkään muistona. Jotain jonka voisi sitten isona tyttönäkin kaivaa varaston laatikosta ja muistella pientä taaperoa.

Itse rakastan puisia leluja ulkonäön vuoksi, mutta myös sen takia että ne kestävät rajuakin kulutusta. Ja mikä tärkeintä, niin neitikin kovasti tykkää omistamistaan puisista leluista, Brion vedettävä mäyräkoira sekä puinen helistin kuuluvat hänen suosikkileluihinsa.

Niinpä suoritin surffailua internetin ihmeellisessä maailmassa ja tutkailin mielekästä lahjaa. Ja lopulta löysinkin melkoisen kultakaivoksen: Brion taaperon junaratasetit. Nämä setit sopivat vähän tyttömäisiinkin leikkeihin! Näistä olen jo pitkään hingunnut tytölle Darling-heposta, mutta sitä ei nettiteitse Suomesta löytynyt ja ulkomailta rahdattuna tulisi kustantamaan melkoisesti. En ole näitä heposia kauppojen leluhyllyilläkään vähään aikaan nähnyt... Jos joku tietää mistä Darlingia voisi vielä saada, niin olen tiedosta kovin kiitollinen.

Kuva: Brio, My First Set Caty

Darling jäi siis vielä haaveisiin, mutta lopulta löysin vieläpä alennettuun hintaan Caty-kissan, joka on kyllä aivan yhtä ihastuttava vaihtoehto. Tämän kisulin tassuissa on magneetit, joilla se voi napata kiinni setin hiirulaisista. Hiirulaisten kuljettamiseen radalla on setissä mukana magneettinen juusto. En malta odottaa kissa ja hiiri -leikkejä! Toivon, että eräs pieni ihastuu kissaan yhtä paljon kuin äitikin ;) Ja tsekatkaapa alla olevat Brion muutkin taaperoiden setit, vähänkö ovat valloittavia! Jos olisin lapsi, niin haluaisin nämä kaikki...

 Kuva: Brio, My First Set Shorty


Kuva: Brio, My First Set Peppo

Kuva: Brio, My First Set Squiddo

Kuva: Brio, My First Set Frogster

Catyn lisäksi on tytölle työn alla toinenkin Briomainen yllätys synttäripäivälle, se pidettäköön kuitenkin vielä salaisuutena ettei vaan tieto vuoda sankarin korviin ennen virallista juhlapäivää ;)

Ja tämän ostoksen myötä menin hetkeksi ostoslakkoon. Päätin sen sijaan jopa hankkiutua eroon pienistä ja vähällä käytöllä olevista vaatteista sekä turhista tavaroista, ja kiikutin omaisuutta myyntiin kirppikselle. Tein tämän tempauksen sen vuoksi, että elämme nyt remontin keskellä ja kaikki ylimääräinen on vain tiellä. Ja vielä suurempi syy ostolakkoiluun on siinä, että remontti nielee paljon rahaa. Niin, remppatarvikkeitahan saa ja nimenomaan täytyy ostoslakonkin aikana ostaa ;)

19.4.2010

Ulkoilmassa

 Vahtikoira ja kevään ensimmäinen sinivuokko

Kevät on ihmisen parasta aikaa. Vaimitensenytmeni? Joka tapauksessa kevätaurinko hivelee silmää ja mieltä pitkän ja vaihteeksi vieläpä erityisen kylmän talven jälkeen.

Olen viime aikoina yrittänyt neidin päiväuniaikaan antaa pientä huolenpitoa myös meidän pihamaalle. Sulanut hanki on paljastanut kuivuneet lehdet, tippuneet oksat ja kaiken muun karuuden. Pieni lehtien haravointi ja kukkapenkkien rapsuttelu ei tosin tunnu muuttavan pihan karua yleisilmettä...

Pihamaamme kaivettiin viime syksynä kahdesta paikasta halki ja poikki viemäriputken asennuksen yhteydessä. Nyt muistona on kaksi mutaista vanaa ja kasa kiviä, joiden maisemoimiseksi emme aio tänäkään kesänä tehdä juuri mitään. Syy on suurremontissa ja siihen kuluvassa energiassa ja rahassa. Piha saa siis odottaa seuraavaan kesään ja tänä kesänä onkin hyvä tuumailla ja mittailla tulevaa pihasuunnitelmaa.


Kasa kiviä, josta joskus tulee (toivottavasti) kaunis "kivikukkapenkki" 

Pieni piha-apulainen ja Barbapapa-kuvioiset torkut :)

Etupihallamme on aikoinaan ollut istutuksia ja omenapuita, mutta ne ovat saaneet väistyä entisen talonomistajan työn takia. Kuorma-autot kun piti saada kääntymään etupihassa kätevästi. Nyt etupiha onkin iso "hiekka-aavikko", josta tarkoituksena on tehdä hieman viihtyisämpi ja vehreämpi. Nykyisessä tilassaan etupihan hyviä puolia on se, että pihaan parkkeeraa kätevästi ziljoona autoa - meiltä ei parkkitila lopu helpolla kesken!

Suurremonttiin kuuluvan terassin lisäksi ainoa etupihallemme tänä kesänä tehtävä muutostyö on hiekkalaatikon rakentaminen. Odotamme jo innolla neitokaisen kanssa uuden karhealla muumihiekkalelusetillä varustettuna  hiekkalaatikon avajaisia :)

Talvesta uupuneet kanervat saavat kohta väistyä kesäkukkien tieltä

Takapihaltamme löytyy kyllä paljon vehreyttä ja vihreyttä. Nurmikkoa, mäntyjä, kuusia, marjapensaita, koivuja ja pari omenapuutakin. Kävellessäni marjapensaiden ohitse, tuoksahti jo mukavasti viinimarjoille, sillä pienet lehden silmut levittivät hyvää tuoksua. Ja raparperitkin pilkistivät jo reippaasti mullan alta. Mukavata, kun tulee kesä!

Raparperipenkki


Niin ja pitihän kevätulkoiluihin tuunata toinenkin myssykkä pikkuneidille. Tässä otos velourmyssystä, johon virkkasin limenvihreän kukan nappikeskustalla. Toteutettu samaan tyyliin kuin edellinenkin tuunaus.

17.4.2010

Pienen pieni tuunaus


Ostin tyttärelleni jo jokin aika sitten Hennes & Mauritzilta kesäisen pitsipipon. Tuunasin pipon astetta pirteämmäksi virkkaamalla siihen aniliininpunaisen kukkakoristeen helmikeskustalla. Nyt vaan odotetaan ilmojen lämpemistä ja aurinkoisia hippipipopäiviä :)

Ohje virkattuun kukkaan löytyy ainakin Käspaikka-sivustolta. Itse olen virkannut näitä kukkasia vähän fiiliksellä riippuen siitä, minkä kokoista kukkaa olen ollut tekemässä. Mutta linkittämälläni ohjeella varmasti onnistuu.

Suurremontin alku


Nyt se on sitten alkanut. Pitkään ja hartaasti suunniteltu suurremontti ja samalla remonttikaaoksen keskellä eläminen. Suururakan tavoitteena on kesän aikana eristää kuisti ja yläkertaan vievät rappuset sekä yläkerran aula, ja siten ottaa yläkerta makuuhuoneita myöten asumiskäyttöön. Samalla rakennetaan yläkertaan parveke sekä kuistin yhteyteen terassi. Eristykset ja ulkorakennustyöt saavat odottaa vielä ilmojen lämpenemistä, joten urakka aloitettiin alakerran olohuoneesta.

Olohuoneessa edessä on melkoinen purkamisoperaatio ennen kuin uusia pintoja päästään tekemään. Talossamme on 70-luvulla madalletut välikatot, joten ensimmäisenä aloimme purkamaan katon haltex-levyistä tehtyä panelointia. Tavoitteena on siis palauttaa näkyville vanha puukatto ja siten palauttaa tilojen alkuperäinen n. 3 metriin ulottuva huonekorkeus.

Ensimmäisenä levykaton alta näkyviin tulivat puuruoteet sekä niiden alla pilkottavat villat. Villakerroksen alta paljastuikin sitten jo onneksemme hyvässä kunnossa oleva valkoiseksi maalattu puukatto. Ja muhkeat reunalistat. Juuri sellaiset kuin vanhassa talossa pitääkin olla!


Olohuoneessamme on näkyvissä yksi hirsiseinä ja remontin tarkoituksena on ottaa näkyviin myös kaksi muuta hirsiseinää. Ikkunattomalle seinälle on tarkoitus laittaa tapettipinta. Harkinnassa on Pihlgren & Ritolan tapetit, joista pyörittelemme vielä muutamia vaihtoehtoja. Vaihtoehtoja on toistaiseksi tutkailtu vasta Tapettitehtaan nettisivujen kautta, seuraavaksi suunnataan katsomaan tapetteja livenä rautakauppaan.


Kuvassa näkyvä raidallisella tapetilla päällystetty väliseinä on tarkoitus purkaa ja laajentaa olohuone alkuperäiseen muotoonsa, läpi talon ulottuvaksi. Purettava seinä on pystytetty nykyiselle paikalleen 70-luvulla. Samalla saamme olohuoneeseen toisen ikkunan, joka lisää huoneen valoisuutta ja siten viihtyisyyttä.

Ja koska huonekorkeus remontin myötä nousee, hommataan olohuoneeseen lämmityskuluja tasaamaan pönttöuuni. Harmiksemme olohuoneesta on aikoinaan purettu siellä ollut tulisija. Tulisijan paikka paljastui katon purkamisen yhteydessä.


 Tästä jatketaan purkaen, katon jälkeen käydään seinien kimppuun. Uutta pintaa päästään tekemään siinä vaiheessa, kun olohuoneen väliseinän takaa paljastuvan laajennusosan muovilattiaa aletaan pinnoittamaan samanlaiseksi kuin olohuoneen muu lattia.