29.9.2010

Tyynyt



Tuunasin yhteen kodin ulkopuoliseen sisustusprojektiin pari tyynyä. Toinen sai uuden ilmeen itse virkkaamillani isoäidin neliöillä. Toisen ilme virkistyi kirppikseltä löytämälläni valmiilla virkatulla pitsillä sekä itse koukuttamillani kukkasilla.

Niin, ja seuraavaksi pieni tunnustus... En voinut vastustaa Greengaten sienityynyä, josta aiemmin täällä blogissakin haaveilin. Lumouduin pilkuista ja pirteistä kuvioista niin, että kasvatin kotimme sienisatoa yhden tyynyn verran. Olihan se vähän tyyris, mutta tarjoaa silmänilona kovin piristävää väriterapiaa syksyn pimeyteen!



Pienen nuhanenun huvit

Meillä on nyt sairasteltu urakalla. Päivät ovat kuluneet sisätiloissa puuhastellen ja välillä rauhallisesti lepäillen. Sylittelyä ja viihdykettä on täytynyt pienelle nuhanenulle tarjota vuorotellen.

 On tehty palikkatorneja...

Ja näistä palikoista saa tehtyä...

... tällaisia korkeita torneja...

... ja vähän matalampia torneja.

Ja välillä käydään halailemassa vahtikoiraa ja pötkötellään vieressä <3

24.9.2010

Vanhat nukenvaunut


Ystäväni vanhempien varastosta löytyi ihastuttavat vanhat nukenvaunut tyttösen leikkeihin. Vaunut olivat vieläpä oikein hyvässä kunnossa, ja ne saatiin vain pienellä fiksauksella (pesemisellä ja kylkeen liimattujen tarrojen pois hinkuttamisella) heti leikkeihin.

Ei ole tarkkaan tiedossa, kuinka vanhat kiesit nämä ovat. Ystäväni tuumasi pohtiessaan tarkemmin vaunujen historiaa, että voisivat olla peräisin 50-luvulta.

Olen haaveillut tämänkaltaisten nukenvaunujen ostamisesta, mutta sopivia ei ole tullut vielä vastaan. Enpä olisi uskonut, että vaunut tupsahtavat eteeni pelkällä ajatuksen voimalla. Telepatiaa :)

Olemme "uusista-vanhoista" nukenvaunuistaan iloisen pikkuhäärääjän kanssa kovasti paljon kiitollisia ihanaiselle ystävälleni!


Vaunulelukin oli hankittuna valmiiksi. Tämä hellyttävä karitsa palloineen on viime kesän kirpputoreilun saldoa. 

18.9.2010

Pipon kukitus




Taas on se aika vuodesta, kun sormet syyhyävät kutomaan ja virkkaamaan. Tuunasin taas vaihteeksi tytön syyspipon. Näitä on harrastettu ennenkin ja ennenkin :)

Parasta uudessa pipossa on, että tämä on kovin mieluinen ja jo hyväksi havaittu. Ostin tytsylle aikoinaan jo odotusaikana vauva-ajaksi kivan ruskean velourmyssykän, joka olikin ahkerassa käytössä kunnes jäi pieneksi. Voi onnea, kun kesällä bongasin isomman samanlaisen kirppikseltä.

Uusi myssy sai seurakseen sateenkaarenkirjavan kukan. Kukasta tuli vähän iso, vaikka vain kolme terälehtikerrosta koukutin menemään. Syynä oli paksu Novitan flip flop -lanka. Ei ehkä ihan noin paksu lanka sovi virkatuille kukkasille, kun kukkien terälehdet eivät taivu yhtä kivasti kuin ohuemmalla langalla. Ihan kivaltahan tuo lopulta näytti ja kukan suuresta koosta huolimatta pipo pysyi tasapainoisesti päässä ja neidin pää suorassa ;)

16.9.2010

Ruusuista


Työnurkkauksen levytyksiä purkaessa, paljastui kerroksien alta tällaista ihanaista ruusutapettia. Sitä saimme esiin melko suuren pinnan, jotta kokonaisuus hahmottui. Kunnes sitten taas revimme ja riivimme sen pois hirsiseinän paljastamiseksi. Hetken sitä kuitenkin ihailtiin, ikuistettiin kameralla ja otettiin palasia talteen.

Toinen ruusuinen kummastus löytyy toistaiseksi olohuoneesta. Ostimme aikoinaan vahtikoiralle Ikeasta hänen makuunsa liian tyylikkään nukkumadivaanin. Tuo peti ei ole vahtikoiraa miellyttänyt, ja siinä on nukuttu ehkä noin 3 kertaa...

Pikkuprinsessa sen sijaan on aina tykännyt kiivetä "koiran sohvalle" jalkojaan heiluttelemaan, joten päätin verhoilla sohvan uudelleen tyttären käyttöön. Maalasin samalla jalat ja poistin kulmassa olleen selkänojan. Näin on "rahimaisempi" ja on helpompi verhoilla uudelleen. Jätin takaportin auki uudelleen verhoilulle, sillä vaikka ihastuin kovasti löytämääni vanhahtavaan ruusukuosiin, mietitytti kankaan sini-turkoosipohjaväri. Mutta kun muuta väriä ei ollut tarjolla, rohkaistuin ja jatkan tutustumista itselleni sisustuksessa vieraisiin sinisen sävyihin.

Alla entinen koiran peti, nykyinen tyttären rahi/sohva/divaani/penkki, miksi tuota nyt haluaakin kutsua :)




 

13.9.2010

Kahvikuppikruunu


Ostin kesällä kirppikseltä Ikean kynttiläkruunun pulittaen siitä vaivaiset 1,50 €. Kotona tajusin, että kruunusta puuttuu kokonaan kynttilänpidikkeet, joten kynttilöiden polttaminen kruunussa on sellaisenaan mahdotonta. Pöh. Niinpä virittelin kruunusta romuhimmelin, johon en kuitenkaan ollut tyytyväinen.

Blogistaniasta sain inspiksen kruunun tuunaukseen. Malla Villahonkasalo-blogista tuunasi oman kynttiläkruununsa vanhoilla ruusukupeilla. Tätä ajatusta pyöritellessäni ystäväni heitti, että käy ostamassa Ikeasta kruunuun pastellinsävyiset lasten kahvikupit. Niinpä sitten tein.
 
Helppo homma ei ollut, sillä lautasten liimaaminen suoraan kruunuun ei onnistunut. Melkein viikon pyörittelin mielessäni sopivaa patenttiratkaisua, kunnes keksin liimata väliin pullonkorkit.

Pientä viilausta kruunu kaipaa vielä, sillä kiirepäissäni en löytänyt kellarista tarpeeksi valkoisia korkkeja, niinpä täytyy sutia kultaisiin ja hopeisiin korkkeihin vielä valkoinen maali pintaan tasapainoisen kokonaisuuden saamiseksi. Itse asiassa koko kruunun runkokin olisi kivempi valkoisena. Hmm...


Ikean kahvikuppisettien ylijäämäkupit menevät neitosen leikkeihin. Taatusti mieluisat, sillä prinsessa on ahkera tyttö keittämään ja tarjoilemaan leikkikahvia. Nyt saa leikkihein ihan oikeat posliiniastiat.

11.9.2010

Lauantain kirppiskierros

 
 Päivän kirppissaldoa, kankainen valokuvakehys.

Sateisen päivän ohjelmaksi sopi hyvin piipahdus parilla kirpputorilla. Tyhjin käsin ei tarvinnut kotiin lähteä, sillä kivoja löytöjä tarttui mukaan ja rahaa meni vain muutamia euroja.

Jotakin punaista. 

Vaateostoksia en olekaan usein täällä blogissa esitellyt, mutta nytpä laitan niistäkin kuvan. Kovin pirtsakoita punasävyisiä kuoseja sattui tämän kirppistelijän matkan varrelle tänään. Geishahame, kalamekko ja tähtipaita, kaikki neitokaiselle.

Vanhoja metallisia tarjoiluastioita sekä virkattu raidallinen keittiöliina. 

Näihin tarjoiluastioihin, pieniin tarjottiimiin sekä kakku- ja leivosvuokiin olen heikkona. Aina kun niitä osuu silmiin huokeaan hintaan, täytyy ne ostaa pois lojumasta. Askarteluihin, lasten leikkeihin, kynttiläalustoiksi tai sitten tosiaan siihen alkuperäiseen tarkoitukseensa eli tarjoiluastioiksi. 

Virkattu matto sekä lastentuoliin pehmustetyyny

Eräs oli sitä mieltä, ettei hänen keinuunsa saa pehmustetyynyä laittaa :)

Virkatun maton vihreän sävyt upposivat minun makuuni. Tämä matto palautti mieleeni oman keskeneräisen projektini... Aloitin Virkkuukoukussa -sivuston inspiroimana virkkaamaan omaa valkoista mattoani vanhoista t-paidoista. Päädyin kuitenkin yksinkertaisempaan malliin, kuin sivuston huippukauniit pitsimatot. Tuo yksinkertainenkin matto on vielä kesken... Jospa saisin sen rutistettua loppuun tässä jonakin pimeänä syysiltana.

Päivän parhaan löydön tein kuitenkin puhelimestani. Ystäväni lähetti viestin hänen vanhempiensa varastossa majailevista tarpeettomista vintage-nukenvaunuista. Voi onnea, mikä aarre meille saapuukaan ensi viikolla! :)

5.9.2010

Hymyt


Hymyilyttää. Syitä on pari.

Yksi. Edistystä remontissa. Lauantaina vietettiin kotikolossa talkoopäivää, joilloin ystävät ja sukulaiset auttoivat kuistin ulkoverhoilussa. Iso kiitos heille. Tänään hommaa viimeisteltiin ja nyt verhoilu on valmis. Jee! Laitan kuvia asappina, nyt on jo liian pimeätä moisten napsimiseen.

Kaksi. Emännän ylpeys rakkaasta koirulista. Vahtikoiralla on satunnainen harrastus. Hän käy silloin tällöin koirien kauneuskilpailuissa. Tänään käytiin lähes kahden vuoden tauon jälkeen näyttelykehässä pyörähtämässä, ja pöytä pyyhittiin puhtaaksi ruusukkeista ja pokaaleista. Nappisuoritus siis :)


Lapsiperheen elämä remontin keskellä on välillä melkoista kaaoksen hallintaa, mutta kiva että hymyjä on tälle päivälle riittänyt. Nyt kun työ- ja ruokahuoneen remontti on työn alla, yläkerrasta puhumattakaan, on elämä rajoittunut muutamaan huoneeseen.

Lelukaaos on melkoinen... Joka kerta milloin mihinkäkin tyttösen leluun kompastellessani odottelen innoissani yläkerran ja lapsen oman huoneen valmistumista. Tosin tuskin oma huone poistaa lelujen leviämistä muihin huoneisiin, mutta tuopahan pientä lievitystä asiaan.

Nyt lelukaappi nököttää olohuoneen nurkassa. Samaisen olohuoneen, jonne on ahdettu tällä hetkellä puolet talon muistakin kalusteista pois remontin tieltä. Kaiken kaaoksen keskellä ei voi kuin hymyillä :)


2.9.2010

Purettu, revitty, riivitty, raavittu...


... meidän ruokahuonetta ja työhuonetta siis. Katosta purettiin näkyvissä ollut Halltex-katto, sen alta löytyneet puuruoteet sekä niiden alta löytyneet lasivillat.

Olohuonerempassa tässä vaiheessa päästiin käsiksi puukattoon, mutta näiden huoneiden katto olikin yllätykseksemme levytetty vielä jossain vaiheessa kertaalleen. Tämän levytyksen alta sitten paljastui vihdoin ihana valkoinen puukatto. Erittäin hyväkuntoinen vieläpä. Jee!

Halltex-katon ja lasivillojen alta löytynyt levytetty katto

Ja vihdoin puukatto!

Seinien lastulevytyksiä on myös alettu purkamaan. Ensimmäisenä tavoitteena oli saada näkyviin tuleva pönttöuunin paikka. Ruokahuoneessamme on siis joskus muinoin ollut pönttöuuni, mutta se on jossakin vaiheessa talomme historiaa purettu. Sama kohtalo on ollut olohuoneen pönttöuunilla. Nyt me sitten muurautamme kerran puretut uunit takaisin paikoilleen. Jep, elämä on. 

 Muurin paikka

Hirvittävä hävityksen kauhistus on valloillaan ja joka paikka on riivitty ja raavittu. Viikonloppuna taas ystävät armaat ja sukulaiset rakkaat tulevat avittamaan talkooporukalla, jotta saamme pikkuisen vauhditettua remppaa eteenpäin.

Tässä taas pieni kuvakavalkadi omasta suosikkiaiheestani, purkamisen yhteydessä paljastuneista tapettikerroksista.
 
Vanhaa ruusu-murattitapettia

Vanhoja tapettikerroksia

Ja lisää kerroksia

Se kaikista vanhin, tapettikerroksien pohjimmaisena ollut tapetti