23.2.2011

Pakkasterveiset


Kiirettä on pidellyt. Niin kiirettä, ettei ole blogiakaan tullut päivitettyä. Tuntuu, että päivät viuhuvat vauhdilla, eikä kotona oikein saa mitään aikaiseksi. Ainakaan mitään sellaista, mistä olisi jotain blogattavaa. Remppakaan ei nyt etene, joten sen osalta ei ole mitään päivitettävää.

Mistäs sitten yleensä puhutaan, kun ei ole mitään muutakaan puhuttavaa...? No, säästä tietenkin :) On muuten ilmoja pidellyt. Kovia paukkupakkasia. Meidän lämpömittarin pohjalukemat ovat olleet tältä pakkasjaksolta -32,6 astetta. Brrh. Vanhassa hirsitalossa kylmyys tuntuu koko ajan jaloissa, kun lattiat ovat kylmät. Tätä vastaan taistellaan perinteisin keinoin, villasukin ja tossukoin.

Tästä pakkasbloggauksesta löydän jälleen aasinsillan rakkaaseen aiheeseen: viime syksynä kotiimme muurattuihin vanhoihin pönttöuuneihin. Niiden lämmitysteho on uskomaton. Juuri tuossa laskeskelimme, että olemme säästäneet sähkössä noin 200 euroa kuussa sen jälkeen, kun uunit on saatu tehokäyttöön. Kun puita on talossa omasta takaa ja jaksaa vaan kantaa niitä sisään sekä heitellä pesään, maksavat nämä pönttikset itsensä nopeasti takaisin. Itse en kaipaa vielä kesää ja kärpäsiä. Nautitaan nyt tästä talvesta.

13.2.2011

Sunnuntaibongauksia



Tätä tilannetta ei voinut olla ikuistamatta. Vahtikoira nukkuu päivätorkkuja aavistuksen verran pynttäytyneen rotutoverinsa seurassa. Kaksi leidiä. Kaksi koiraa. Kaksi marjaa. Humoristinen tyynyliina on ostettu H&M Homesta.

Lisää koiruuksia: pikkuneiti taluttamassa omaa koirakaveriaan.

Lueskelin aikani kuluksi tänään paria sisustuslehteä ja bongasinkin niistä muutaman kivan jutun. Yksi näistä kivoista löydöistä oli hyllynreunanauha. Olen joskus ostanut kirppikseltä itsestään teippautuvaa hyllynreunanauhaa ja miettinyt, että mahdetaanko moista enää valmistaa. Kyllä valmistetaan! Ruotsalaisella Koloni Stockholmilla on valikoimissaan muutamakin kaunis hyllynreunanauhamalli. Näitä voi Suomessa ostaa ainakin Coloren nettikaupasta.

Kirsikkaista hyllynreunanauhaa. Kuva: Koloni Stockholm

Kuvassa kirppikseltä ostettu hyllynreunanauha koristaa astiakaappivanhuksen hyllyjä.

Toinen kiva bongaus oli Arabian uusi muumimuki. Nipsun äiti Sosuli on saanut oman pinkin mukinsa. En ole superfanaattinen muumimukien keräilijä - meiltä ei löydy koko "kaupanhyllyvalikoimaa" mukeista. Melko mukava kattaus muumeja kuitenkin on ajansaatossa kaappiin pesiytynyt, ja kyllähän tuosta vaaleanpunaisesta Sosuli-mukistakin mielellään kahvia hörppisi.

Nyt kun nuo yleisemmät muumihahmot on jo mukeissa käytetty ja siirrytty selvästi tuntemattomampiin hahmoihin, toivoisin että näkymätön lapsi "Ninni" saisi myös oman mukinsa. Onkohan Arabialla jotain muumimukeja koskevaa palauteboxia, jonne voisin toiveen esittää...? :)


Loppuun vielä kuvatus projektista, joka etenee hitaasti mutta varmasti. Olohuoneessa on käynnissä katon maalaus.

6.2.2011

Tilkkupeitoista


Olen hamstrannut kotiini kivoja kankaita ja ajatellut, että jonain päivänä aloitan ompelemaan tilkkupeittoa. Elämäni ensimmäistä. Olisi hienoa, jos homman osaisi ja olisi jotain kokemustakin moisesta. Tilli Mössönpoika -blogissa ovat äiti ja tytär laittaneet tilkkupeittoon parastaan, lopputulos on ihana ja kovin persoonallinen. Voin vain haaveilla tuonkaltaisesta lopputuloksesta! Mutta lupaan ja vannon, että joku kaunis päivä aloitan vielä oman räpellykseni :)

Sitä päivää odotellessa kotikoloon muutti viikonloppuna tehdasvalmisteinen tilkkupeitto. Kiitos äiti <3 Kaunis kuosi ja sopivasti retrohtava. Liian levotonta lopputulosta tasoittaa tilkkujen väleissä olevat valkoiset kangaskaistaleet. Tykkään kovasti.



2.2.2011

Kukkia talven keskelle


Meillä asuu yksi pieni tahmatassu, joka onnistuu ruokailunsa aikana sotkemaan itsensä lisäksi koko ruokahuoneen. Eräs tarkkaavainen vahtikoira pitää huolen siitä, että lattia pysyy puhtaana ja herkkupalat uppoavat karvaiseen massuun. Mutta eräs hajamielinen äiti sen sijaan unohtaa välillä ruokailun jälkeen pyyhkäistä ruokapöydän välittömästi... Seurauksena pöytään kovettuneet kaurapuuro- ja muut ruokamömmöt, joiden irroittamiseen tarvittaisiin tiskirätin sijaan hiekkapaperia.

Päätin sitten kokeilla vahakangasta tai kerniliinaa sotkun torjuntaan. Tarpeeksi isoa palasta ei nurkista löytynyt, joten yksi ilta surffasin nettiä tilatakseni moisen. Löysinkin lopulta kivan retrokukallisen kerniliinan.

Eilen se sittten saapui postissa ja nyt on liina toista päivää käytössä. Itseäni kukat keskellä talvea eivät häiritse, päinvastoin piristävät kummasti. Neiti sottapytylläkin oli mielenkiintoinen iltapuurohetki, kun ihmeteltiin ja osoiteltiin jokaista kukkaa yksi kerrallaan.

Vastaavia liinoja olisi hyvä olla toinenkin vaihdokkina. Joten jos joku osaa vinkata, mistä löytäisin pilkullisen (ylläri-ylläri!) vahakankaan tai kerniliinan, niin otan kiitollisna vinkkejä vastaan :)