30.5.2012

3-vuotias




Nyt on 3-vuotissynttärijuhlat juhlittu suvun ja ystävien kesken. Viime sunnuntaina sää suosi meitä ja juhlasää oli mitä mainioin. Suuri osa synttärivieraista viihtyikin ulkosalla ja terassilla oli ihanan aurinkoinen tunnelma kakkukahvitteluun.

Tänäkin vuonna tilasin kakkupöydän pääosanesittäjän ystävältäni, joka loihti jälleen hurmaavan kakkusen neitokaisen toiveiden mukaan. Tärkeintä oli, että kakkua kaunisti Pikku Kakkosestakin tuttu Pikku Prinsessa. Prinsessat kaikissa muodoissa ovat nyt ihan in ja pop.



Itse leivoin juhlapöytään suolaisia piirakoita: tex mex -piirakkaa ja kinkku-fetapiirakkaa, pellillisen vadelmapiirakkaa sekä cake popseja. Kaverisynttäreitä varten täydensin juhlapöytää vielä pellillisellä mokkapaloja.

Elämäni ensimmäinen erä cake popseja eli kakkutikkareita.

Nuo cake popsit olivat ensimmäinen kokeiluni kakkutikkareiden parissa. Reseptihän on superyksinkertainen: leivotaan pellillinen mokkapalataikinaa (myös jokin muu kakkutaikina käy) ja sitten paistamisen jälkeen murustetaan kulhoon. Sekaan laitetaan tuorejuustoa, itse käytin vaniljatuorejuustoa. Tämän jälkeen taikinasta pöyritellään palloja. Jäähdytellään hetki jääkaapissa. Tikkarin tikut (joita en saanut viime tinkaan mistään, vaan käytin mehupillejä :)) dipataan sulatettuun suklaaseen ja isketään kiinni palloihin. Taas jäähdytellään jääkaapissa. Sitten vielä dipataan suklaaseen ja strösseleihin. Ja vielä kerran jääkaappiin jäähtymään.

Tämä kuulostaa yksinkertaiselta, mutta itseltäni ei sujunut ihan niin kuin Strömsössä... Ensinnäkin laitoin taikinaan ilmeisesti liian vähän tuorejuustoa ja pallot eivät meinanneet pysyä kasassa, eikä tikuissa. Nuo mehupillitkään eivät olleet ihan parhaita tikkarintikuiksi, vähän turhan lepsuja tapauksia. Käyttämäni valkosuklaa olisi kannattanut sulattaa syvemmässä astiassa, niin olisin saanut cake popsit dipattua kunnolla suklaaseen. Nyt cake popsit saivat vain puolittaisen valkosuklaahunnun. Sain kuitenkin lopulta muutaman muotopuolen kakkutikkarin aikaiseksi ja vieraillekin tuntui kelpaavan. Jos haluatte nähdä oikeasti hienoja kakkutikkareita, niin kurkatkaapa Bakerella-blogiin. Wau, tuossa on tavoitetta!

Synttärisankarin pikkuveli keskittyi juhlahumussa juttelemaan peilikuvalleen :)

5 kommenttia:

  1. Onnea ihanalle prinsessalle,joka omistaa suloinen pikkuveljen...:)

    VastaaPoista
  2. Ihanat tarjoilut teillä on ollut siellä! Ja nuo maljakonaluset on tosi söpöt.

    VastaaPoista
  3. Onnittelut! Jaksaisipa itsekin alkaa noihin leipomuksiin..Nyt oon tilaillut synttäri ja ristiäis tarjottavat vaan äidiltä ;)

    VastaaPoista
  4. Onnittelut sankarille! Ihania tarjoiluja! Täytyypä kokeilla noita kakkutikkareita. Veikeä juttu :)

    VastaaPoista
  5. Rinsessa kiittää onnitteluista ja blogisti kivosta kommenteista :)

    Sweet Home Lystimäki, en mäkään aina jaksa värkätä... Varsinkaan silloin kun on ihan pieni vauva hoidettavana. Ristiäistarjoiluissa yms. on täälläkin turvauduttu anoppiin ja omaan äitiin :) Nyt vaan oli kiva ja sopiva rauha näpertää jotain, kiva kokeilla välillä jotain uuttakin.

    Mun Tekemä, ehdottomasti kannattaa kokeilla. Mutta kannattaa tavata noi mun sudenkuopat, niin pääset vähemmällä hermoilulla kuin tämä mamma ;)

    VastaaPoista