21.9.2012

Valkeata kuulasta ja capria



Viime blogipostauksessa (josta on kulunut luvattoman pitkä aika...) mainitsin Tikkurilan värikartan ja värisävyt valkea kuulas (klik!) sekä capri (klik!). Kaipasin hieman väriä elämääni ja nyt houkuttivat tuollaiset hempeähköt pastellisävyt. Työn alla on useampikin huonekalu, mutta aloitin maalausprojektin pienestä pöydästä ja vanhasta tuolista.



Olohuone suorastaan huusi kovin vaaleiden kalusteiden sekaan väripirskahdusta, joten pikkupöytä löysi paikkansa sieltä. Ruokahuoneen mummolapöydälle ovat edelleen pitäneet seuraa väliaikaiset tuoliviritykset, joten siihen sekalaiseen seurakuntaan sopii myös sinisävyinen tuoli.

Niinpä, sinisävyinen. Jaiks, enpä ole juuri sinistä väriä kotonani harrastanut, joten tämä turkoosi tuoli oli taas rohkea harppaus siihen suuntaan. Vaalea turkoosi kyllä miellyttää silmääni, mutta tummemmat siniset eivät edelleenkään kolahda.

Tuolista nyt vain tällainen puolittainen kuva. Rajasin kuvan ulkopuolelle pöydän päällä keikkuvan koulukirjapinon. Jep, syksyn myötä jatkuu pänttäyskin. 

 Vahtikoiraa tällainen sinisävyisyys ramaisee...

Tuttu vieras olohuoneen omenakipolla on tämä nallepöksyinen poika. Omena päivässä vai miten se nyt menikään... :)

5 kommenttia:

  1. Ihania värejä molemmat! Turkoosi tuoli on ihastuttava! :)

    VastaaPoista
  2. Sininen ei minuu myöskään oikein nappaa, mutta turkoosi on turkoosi ja ihan eri juttu :D Värit tekevät kyllä hyvää ihmiselle ja vahtikoira on niiiin syötävän suloinen!!

    VastaaPoista
  3. Suloiset, haaleat värit! Ja ihana ompun syöjä! :)

    VastaaPoista
  4. Ihana tuo pöytä! Itselläni on hakusessa juuri tuon mallinen pikkupöytä.
    Värisävyt ovat oikein onnistuneet, varsinkin tuo turkoosi miellyttää mun silmää.

    VastaaPoista
  5. Kiitti taas kommenteista kaikille :)

    Tuo turkoosi on kyllä aikasta ihana. Nyt on ensiaskeleet siihen suuntaanotettu, mitähän seuraavaksi sutisi... ;)

    VastaaPoista